Tietopankki
Psykotraumatologian keskuksen Tietopankkiin on koottu traumatisoituneiden pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten mielenterveyskysymyksiin liittyvää aineistoa. Tietokanta sisältää lisäksi monikulttuuriseen traumatyöhön soveltuvia arviointimenetelmiä sekä tietoa kidutuksen uhrin trauman vaikutuksista oppimiseen.
Uusi esite:
Pakolaisuus ja stressi (pdf)
Flyktningar och stress (pdf)
Being a refugee and stress (pdf)
Being a refugee and stress (in Arabic pdf)
Being a refugee and stress (in Swahili pdf)
Being a refugee and stress (in Dari pdf)
Lasten ja nuorten toiminta
Hoidon ja kuntoutuksen tueksi
Meidän tarinamme -työkirja perheille
Lataa suomeksi sivuttain (pdf)
Lataa suomeksi ja ukrainaksi (pdf, ei täytä saavutettavuusvaatimuksia)
Lataa ruotsiksi (pdf)
Lataa englanniksi (pdf)
Työkirjaan liittyvä työntekijän opas
suomeksi löytyy tästä linkistä (pdf) ja englanniksi tästä linkistä (pdf).
Mun tarinani -työkirja nuorille
Lataa suomeksi sivuttain (pdf)
Lataa suomeksi ja ukrainaksi (pdf, ei täytä saavutettavuusvaatimuksia)
Lataa ruotsiksi (pdf)
Lataa englanniksi (pdf).
Työkirjaan liittyvä työntekijän opas suomeksi löytyy tästä linkistä (pdf) ja englanniksi täältä (pdf).
Minun tarinani -työkirja lapsille
Lataa suomeksi sivuttain (pdf)
Lataa suomeksi ja ukrainaksi (pdf, ei täytä saavutettavuusvaatimuksia)
Lataa ruotsiksi (pdf)
Lataa englanniksi (pdf).
Työkirjaan liittyvä työntekijän opas suomeksi löytyy tästä linkistä (pdf) ja englanniksi tästä linkistä (pdf).
Lue työkirjan taustasta: Työkirja vahvistaa pakolaislapsen ääntä ja auttaa jäsentämään koettua
Opas vanhemmille kriisitilanteiden purkamiseksi lasten kanssa
Lataa tästä Opas vanhemmille kriisitilanteen purkamiseksi lasten kanssa (pdf suomeksi)
Ladd härifrån: Instruktioner till föräldrar för att hantera krissituation (pdf på svenska)
Lataa tästä: Opas vanhemmille kriisitilanteen purkamiseksi lasten kanssa Ukrainaksi (pdf)
Aikajanatyöskentely arviointimenetelmänä traumatisoituneiden pakolaislasten ja -nuorten sekä heidän perheidensä kanssa löytyy tästä linkistä.
Raportit
Neste Marjo, Levander Mari, Mäkinen-Halttunen Mari, Rekonen Sami, Vartio Annina & Luotonen Katri: Vanhemmuuden versoja. Pyskotraumatologian keskuksen Kidutettujen lasten ja nuorten kuntoutuksen hankeraportti 2019-2021. Diakonissalaitoksen raportti # 2/2021 (pdf)
Sandra Hagman, Marjo Neste, Mari Levander, Mari Mäkinen-Halttunen, Sami Rekonen, Ann-Christin Qvarnström-Obrey: Toivon taimia – Psykotraumatologian keskuksen Lasten ja nuorten toiminnan hankeraportti 2016–2018. HDL raportti # 2/2018 (pdf)
Hagman Sandra: “Työ on varmasti vielä lapsenkengissä” – Selvitys traumatisoituneiden pakolaislasten ja -nuorten hoidosta. HDL raportti # 1/2017 (pdf)
Hakkarainen Elina & Laakso Rea & Qvarnström-Obrey Ann-Christin & Vehviläinen Riitta: “Joka tapaamisen jälkeen on tunne, että toivoa on” – KITU lapset ja nuoret -hankkeen loppuarviointiraportti.
HDL raportti # 2/2012 (pdf)
Suikkanen Sirkku: Selvitys kidutettujen ja vaikeasti traumatisoituneiden turvapaikanhakija- ja pakolaislasten ja -nuorten määrästä sekä heidän psykiatristen palvelujen tarpeestaan. Helsingin Diakonissalaitoksen raportteja 1/2010 (pdf)
Trauma ja oppiminen
Tietoa traumatisoitumisesta ja sen tunnistamisesta sekä apua lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseen. Kokonaisuudessa on tietoa ammattilaisille pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten oppimisen tueksi.
Lue lisää aiheesta tästä linkistä
Opinnäytetyöt
Honkkila Suvikki Ruth, Turusenaho Johanna
Sotatraumatisoituneiden lasten toiminnallisen ryhmän pilotointi – resilienssin vahvistaminen. Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2019. Opinnäytetyö löytyy Theseus-tietokannasta
Marraskuussa 2019 julkaistun opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella, toteuttaa ja kuvata sotatraumatisoituneiden lasten resilienssiä vahvistavan toiminnallisen ryhmän pilotointi jatkokehittelyä varten. Yhteistyökumppanina toimi Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksen Lasten ja nuorten toiminta.
Pilotista saatujen kokemusten perusteella resilienssiä vahvistavat toiminnalliset ryhmät ovat lupaava työmuoto sotatraumatisoituneiden lasten kanssa työskenneltäessä. Pilotoinnin koettiin rohkaisseen lapsia toimimaan, syventäneen vanhempien luottamusta kuntoutuspalveluihin ja tarjonneen yhteistyökumppanille ja muille alan toimijoille hyödyllisiä kokemuksia, joiden pohjalta voidaan lähteä kehittämään lasten ryhmämuotoisten kuntoutuspalveluiden järjestämistä.
Mäkipää Linnea
“Tieto lisää ymmärrystä”: traumakoulutuksen hyöty inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa pakolaisperheiden kanssa toimiessa. YAMK-opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu 2021.
Mäkipään opinnäytetyö löytyy Theseus-tietokannasta.
Opinnäytetyössä selvitettiin Psykotraumatologian keskuksen Kidutettujen Lasten ja Nuorten toiminnan järjestämän traumapohjaisen koulutuksen hyötyä sekä käytettävyyttä inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä kokemusperäistä tietoa yhteistyökumppanille siitä, miten koulutusta on hyödynnetty inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa. Tietoa kerättiin koulutuksiin vuosina 2019–2020 osallistuneilta henkilöiltä verkkokyselyn avulla, osallistujien koulutusten jälkeen työryhmälle antamasta palautteesta sekä koulutuksen järjestäjien teemahaastatteluilla.
Uutiset
9.2.2020
Oman tarinan läpikäyminen auttaa pakolaista jäsentämään kokemaansa ja rakentamaan tulevaisuutta
28.11.2018
Kiintiöpakolaisten määrän nostaminen tukee traumatisoituneiden pakolaisten kuntoutusta
22.5.2018
Kidutettujen kuntoutuskeskuksesta Psykotraumatologian keskukseksi
5.3.2018
Työkirja vahvistaa pakolaislapsen ääntä ja auttaa jäsentämään koettua
Asiantuntijavideot
Videossa aiheena Lapset ja nuoret pakolaisina.
Videossa aiheena lapsen ja nuoren traumatisoituminen.
Videossa aiheena, miten pakolaislasta voidaan auttaa.
Sotatraumatisoituneiden kuntoutus
Psykotraumatologian keskuksen Sotatraumatisoituneiden kuntoutus kehittää potilastyön ohella digivälitteisen hoitotyön menetelmiä. Tämä mahdollistaa hoidon ja kuntoutuksen arvioiden toteuttamisen maantieteellisistä etäisyyksistä huolimatta. Sotatraumatisoituneiden kuntoutuksessa etätyöskentelystä on tullut luonteva osa potilastyötä, verkostotyöskentelyä ja kouluttamista.
Esite Pakolaisuus ja stressi (pdf, 2022)